Raine Salo Tralala: Lasia & Lumetta LP

Raine Salo Tralala: Lasia & Lumetta LP (Beta, BETA 4010, 1984)

Raine Salon Tralala-nimellä vuonna 1984 julkaistu toinen pitkäsoitto on varsin hämmentävä tapaus, jota ei ole ollenkaan niin helppo kehua kuin debyyttialbumiaan. Raine mylvii kuin olisi syönyt koko lätkän rauhoittavia ja koko levyn ajan liikutaankin kaikin tavoin varsin syvissä vesissä, vaikka silloin tällöin koskettimien hallitsemaan äänimaailmaan onkin ujutettu hieman pirteämpääkin särökitarointia.

Vaikka levy on varsin merkillinen, se ei todellakaan tarkoita sitä että se olisi huono. Jotakin omituista imua näissä biiseissä vain on, vaikkakin muutaman täyterallin olisi aivan hyvin voinut levyltä jättää pois.

Jos minä tekisin tällaisen levyn, niin kukaan tuskin enää vastaisi puheluihini.

Lasia & Lumetta levyn jälkeen Salo ”pettyi suomirokkiin” ja perusti Aki Sirkesalon kanssa Giddyups yhtyeen. Hah. Taas yksi fiksu veto Rainelta! Onnekseen Raine kuitenkin tuli järkiinsä ennen ensimmäisen Giddyups-albumin julkaisua, ja erosi yhtyeestä. Hänet korvasi suomipopin elävä sekunda, Sami Saari.

English summary: Raine Salo’s second and last full lenght album. It doesn’t sound like AC/DC.

Lataa levy täältä: http://www.zshare.net/download/7646389048cfe3ba/

Raine Salo: Vaan varkaat saa 7"

Raine Salo: Vaan varkaat saa/Ainoa almu (Johanna, JHNS 200, 1981)

Raine Salon debyyttipitkäsoitto ”Hyvää pahaa rock’n’roll” lienee jonkinsortin unohdettu jälkipunk-klassikko, joka yhä uudestaan löytyy divareiden iskelmähyllystä kolmella markalla. Ei ehkä ollut mikään maailman fiksuin veto levyttää omalla nimellä? Tai ehkä olisi kannattanut vääntää siitä joku Ray San Francisco tms.? Mutta nimestä viis, musiikki on nähkääs täyttä rautaa! Jos levyttänyt kokoonpano olisi sovinnolla kutsunut itseään vaikka yön orkideoiksi tai joksikin vitun sihahdukseksi, niin nämä biisit soisivat edelleen takuuvarmasti siinä Mustan Paraatin ja Kuudennen Tunnin välissä jossain huitin Schatten-pippaloissa! Levyäkin olisi ehkä myyty jopa n. viisitoista kappaletta.

Mutta hetkinen, nyt ei olekaan kyse ”hyvää pahaa rock’n’roll” lp:stä, vaan sitä edeltäneestä singlestä, jonka kappaleet toki löytyvät myös pitkäsoitolta. Nämä singleversiot ovat kuitenkin eri nauhoituksia, ja jonkinmoista poikkeamaakin versioiden välillä esiintyy.

English summary: If you are willing to hear some shitty music, go and buy Herra Ylppö record or scroll down to the Aktion-post. But if you want to hear very good finnish post-punk/new wave, you really should give Raine a chance!

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/51418618230a763f/

Tiistai: Tuhansien värien tanssi LP

Tiistai: Tuhansien värien tanssi (ANA, ANALP, 1987)

Proto-post-rokkia? Köh. Tiistaita verrattiin aikanaan mm. Cocteau Twinsiin, Cureen ja Smithsiin, eivätkä nuo vertaukset edes välttämättä aivan perseelleen menneet. Verkkaista maalailua, kauniita kitarakuvioita ja runollisia tekstejä. Viimeksi mainitut tosin eivät juuri anna aihetta hurraa- huudoille, tässähän tulee melkein kiukku! ”Millainen olin enää en” Saatana! Naapurin kuollut mäyräkoirakin kirjoittaa parempaa Suomea! Rutisemisen aihetta löytyy myös vokalistin suorituksesta, joka ei vaan vakuuta. Varmaan ihan hyvä laulaja ja kaikkea, mutta kovin persoonaton. Toisaalta vokaalit eivät kuitenkaan kaikessa mitäänsanomattomuudessaan juuri häiritsekään, ja ne unohtuvatkin varsin nopeasti melankolisesti soljuvan kenkiintuijottelurokin taustalle. Siitäkin huolimatta että lauluraita on miksattu ärsyttävän pinnalle, tietenkin. Soundit nyt eivät muutenkaan ole ehkä ihan mitään Cocteau Twins-tasoa, mutta minkäs teet.

Kappaleet ovat pääsääntöisesti oikein hyviä, tosin paskimmillaan Tiistaissa on yhtä paljon särmää ja ideaa kuin 80-luvun puolivälin Päät-yhtyeellä, eli eipä juuri. Mutta onneksi heikot hetket ovat harvassa ja levy onkin oikeastaan varsin mainio kokonaisuus musiikkia, jonkalaista ei tuohon aikaan juuri Suomessa tehty, eikä liene ainakaan suomeksi tehty tähän päiväänkään mennessä.

English summary: Melancholic pop music with beautiful guitar playing and dull vocals. If you like Cocteau Twins or The Chameleons UK, you might like this too.

1. Kohti keinuvaa taivasta

2. Kun hukkuu hyiseen aaltoon

3. Unet tulivat luokseni

4. Millainen olin enää en

5. Kaiken merellä näen

6. Ansassa

7. Tuhansien värien tanssi

8. Olet minussa taas

9. Avaraan kädet ojennan

10. Salaisuus

11. Askeleet

Lataa levy täältä: http://www.zshare.net/download/51420309f92793a3/

Riivattu Kissa: Tuleen, tuleen LP

Riivattu Kissa: Tuleen, Tuleen (Paramatka, PARALP 1, 1989)

Musta Paraati kohtaa Sielun Veljet? No ei ehkä sentään, mutta jonkin sorttista hengenheimolaisuutta edellä mainittuihin orkestereihin olen havaitsevinani Riivatun Kissan musiikissa. Tämä on juuri niitä levyjä, jotka jotakin muuta levyä etsiessä hyppäävät vahingossa silmille levyhyllystä. Hetken kuluttua sitä sitten toiveikkaan uteliaalla mitäs-vittua-mielialalla asettelee levyn soimaan, kunnes havahtuu ja tuumaa: ”elämä on aivan liian lyhyt!” kohottaen samalla kätensä kohti jotakin kiljusta tahmeaa Discharge sinkkua.

Ei tämä aivan pelkkää piinaakaan ole. Välillä biisit toimivat oikeasti ja toisinaan levylle on saatu luotua myös muullakin kuin ikävystyttävällä tavalla painostava tunnelma. Ja onhan näillä oikeastaan aika uniikki meininki, ei nyt ainakaan äkkiä ajateltuna tule mieleen toista orkesteria joka kuulostaisi Riivatulta Kissalta, enkä minä kyllä tälle arvoitukselle enempääkään aikaani uhraa. Niin ja veikkaan että tuolla jossakin kyllä kellarit pursuavat bändejä jotka kaikki haluaisivat kuulostaa Riivatulta Kissalta! Naapurin Perttikin opettelee jo Suomalaisen jännitysnäytelmän sanoituksia ulkoa ja Siiri-siskonsa jäljentää yksisiipistä sudenkorentoa olkavarteensa, tatuoinnin malliksi!

En oikein osaa päättää ansaitsisiko tuo kitaristi mitalin kaulaansa vaiko haarukan kylkiluidensa väliin. Luojan lykky kuitenkin että hän ei raahannut studioon saksofonia. Sitä perkelettä olisi tietenkin nauhoitettu minuuttikaupalla kappaleiden väliin ja päälle.

1.Tuleen, tuleen

2. Kulkuri

3. Hullut

4. Puhelin lanka laulaa/Woima

5. Punaisella planeetalla

6. Suomalainen jännitysnäytelmä

7. Yksinäinen susi

8. Kello soi

9. Syksy

10. Raja

11. Silmät

English summary: Guitar driven and depressing music. No, it’s not Mana Mana under a pseudonym, but there is still some similarities between these bands. Or not.

Lataa levy täältä: http://www.zshare.net/download/51419579ea50bb4f/

Kadotetut: Liian suuri suu LP

Kadotetut: Liian suuri suu LP (Amulet, KHEOPS-LP 2, 1985)

Punkin Piirpaukkeeksi ja Suomen Clashiksikin joskus kutsuttu Kadotetut sekoittaa järjestyksessä toisella pitkäsoitollaan punk-, jazz-, maailmanmusiikki- ja ties mitä vaikutteita varsin suvereenilla tavalla toisiinsa. Tuloksena ei ole tyylien sekametelisoppa, vaan eheä kokonaisuus. Kappaleet ovat tarttuvia, jotkut omaavat jopa selkeää hittipotentiaalia.

Kadotettujen punk ei löydy niinkään kappaleista tai niiden rakenteista, vaan lähinnä solisti\biisintekijä Ahti Pelttarin laulutyylistä ja asenteesta. Naiiveista lyriikoista olisi helppo märistä, mutta en minä jaksa. Tosissaan tuntuu Ahti asiansa kanssa olevan ja on ymmärtääkseni edelleenkin, lähes 25 vuotta ”Liian suuri suu” lp:n ilmestymisen jälkeen. Minä en liene oikea henkilö arvioimaan, onko se kunnioitettavaa periksiantamattomuutta vaiko paikallaan polkemista ja kyvyttömyyttä kehittyä.

English summary: Kadotetut brings us Free-jazz, world music, punk and whatever mixed together with fascinating results. Songs are experimental but catchy, still maintaining the punk attitude that doesn’t have to mean shitting in your pants on the gutter.

Lataa levy täältä: http://www.zshare.net/download/76467015b2ff36e2/

Aktion: 7"

Aktion: Aamu/Sanoja 7” (Poko Rekords, PIS 153, 1985)

Porilaista porirokkia, yllättäen Pokolta. Voi luoja. Aktion on itse asiassa punkyhtye Appendix, joka tyylinmuutoksen myötä vaihtoi myös nimensä. Sinkun A-puoli: ”Aamu” on totaalisen kammottavaa Dingo-imitaatiota, sen sijaan ’Sanoja’ on aivan kelvollinen synkkispoprock-kappale. ”Sanoja” äänitettiin alun perin pidempänä versiona Appendixin kolmannelle pitkäsoitolle, joka kuitenkin julkaistiin vasta 2000-luvun puolella Parock-kokoelmalla. ”Hiipivä hulluus” lp jäi aikoinaan julkaisematta, koska ”ei kehdattu julkaista niin huonoa levyä” tms. Jotenkin tuntuu olleen logiikka hukassa aikanaan, kun ”Aamun” kaltaista ripulia on kuitenkin ilomielin ulostettu. Eikä tuo Appendixin ”Hiipivä hulluus” lp ole edes ollenkaan niin huono levy, oikeastaan se on kaikkine hämmentävine rumpuefekteineen ja synakikkailuineen paikoitellen oikein hauska ajankuva.

English summary: Old Hardcore-punk band trying to reach the mainstream. A-side is crap but ”Sanoja” on the other side has some good moments and kind of post-punk feel in it. Although when the ”god please let this be a hit!” chorus begins, everything is - if not ruined – at least spoiled.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/7646739840e52ac9/

Apres Demain: 7"

Apres Demain: Arpakuutio/Dans la Nuit 7" (Johanna, JHNS 542, 1983)

Kun kuuntelee Oululaisen Apres Demainin ainokaiseksi hengentuotokseksi jäänyttä singleä, ei ihan heti arvaisi että tässä soittaa kolme tulevaa KTMK & Radiopuhelimet musikanttia. Paitsi tietysti jos on tosi hyvä arvaamaan tai on käynyt lunttaamassa intternetistä, niin kuin minä.

A-puolella siis kappale nimeltä ’Arpakuutio’. Hypnoottinen urkukuvio kohtaa puhelaulun, jonka alkaminen jostain syystä pelästyttää allekirjoittaneen kerta kerran jälkeen… Onko se tarkoituksella noin päälleliimatun oloinen? No mutta mainio biisi kuitenkin. B-raita ’Dans la Nuit’ olisi muuten oikein hyvä rallatus, mutta luoja paratkoon, ranskaa! Voi miksi!? No koska Kyllikki Asikkalasta on urbaani ja kohtalokas. Hän polttaa holkista Gauloisea ja tuulettelee viuhkalla kalpeaksi puuteroituja poskiaan navettahommien lomassa.

English summary: Strange but quite entertaining post-punk.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/514212084b5de14d/

Hexenhaus

Hexenhaus oli aikavälillä 1983-1987 toiminut porilainen post-punk yhtye. Bändin levytetty tuotanto jäi valitettavan suppeaksi, sisältäen vain vuonna 1984 julkaistun singlen Ikiyö/Katakombi (Zoo Records, Zoo 002, 1984), sekä kappaleen 'Suutele minua, Kate!' seitsemäntuumaisella kokoelmalevyllä 'Kostoisku no.1 - Antakke leippä' (Omakustanne, AK6EP-87, 1987)
"Virallisten" levytysten lisäksi Hexenhausin demo- ja livenauhoituksia ilmestyi kuitenkin monilla kokoelmakaseteilla 80-luvun kuluessa. Yhtyeen musiikillinen linja vaihteli 'Ruoska':n punkrypistyksestä 'Vainooja':n synkän laahauksen kautta "Suutele minua, Kate!':n kevyempään ilmaisuun. Anekdoottina mainittakoon Vainooja kappaleesta käytetyn joissakin yhteyksissä myös hilpeää nimeä: "Ristiltä ei pääse paskalle".



Nyt tarjolla on singlen ja kokoelmabiisin lisäksi noin tunnin verran materiaalia erilaisilta kokoelmakaseteilta. (jotka todennäköisesti ennen pitkää päätyvät tälle sivustolle kokonaisuudessaankin.) Kaikki kappaleet on pakattu yhdeksi rar-tiedostoksi, ota tai jätä!

1. Ikiyö
2. Katakombi
3. Ruoska
4. Rva McGinty
5. I Feel Alright
6. Mies ei mistään
7. Loppiainen
8. Ääni ovelta
9. Vainooja
10. Rockin' Daddy
11. Nana
12. Jumalan kosto
13. Paluu
14. Punainen palvelija
15. Suutele minua, Kate!
16. Mies ei mistään (Live: 13.3.1986)

English summary: Great finnish post-punk! Includes all their vinyl releases(1 7" single and a song from 'Antakke leippä' comp.) and some songs from various compilation tapes.

Lataa kappaleet täältä: http://www.zshare.net/download/5142240185f75ebe/

Musta: 7"

Musta: Myrskyn merkit/Kosminen kulkuri (Johanna, JHNS 213, 1981)

Tässäpä omituinen pikkulevy. Musta soittaa jonkin sortin new wave synapoppia. A-puolella syntetisaattorikikkailut ovat pienemmässä roolissa kuin kääntöpuolella, mutta varsin omituisiin ratkaisuihin on tälläkin raidalla päädytty; esimerkiksi rummut kuulostavat välillä siltä kuin ne olisi nauhoitettu jossakin viemärissä. Kertosäehuudahduksessa lauluraita on ärsyttävän pinnalla; itse asiassa kappale olisi paljon parempi ilman mokomaa säettä.

B-puolen kappaleesta ’Kosminen kulkuri’ tulee minulle mieleen jostakin syystä Devo! Ei tämä nyt niin hyvä ole, mutta aika hyvä kuitenkin. Reipasta menoa, hauskoja konepiipityksiä ja ennakkoluulotonta meininkiä!

English summary: Weird new wave/synth-pop.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/76467583e00c0160/

Lerssi: S/T MLP

Lerssi: 12" MLP (Piikkikasvi, PKMLP-001, 1984)

Ensinnäkin; mitä helvettiä? ”Lerssi”! Tehdään hampaat irveessä tosi synkkää ja hurrrjan kohtalokasta musaa ja sitten annetaan bändille nimeksi kulli. Ei mene kaaliin. Olisitte olleet ennemmin vaikka joku Kuoleman Sotatanssijat tai Dresdenin Temppeliritarit, niin kuin kaikki muutkin olivat siihen aikaan.

Lerssin omakustanne mini-lp ei ole ollenkaan niin huono tekele kuin miltä aluksi vaikuttaa. Tosin ensimmäinen kappale: ”Suuri ja mahtava” on aikalailla kuraa; aivan kuin jannut olisivat käyneet pöllimässä biisin Pyhien Nukkejen treenikseltä tai jotain.. Enitenhän tässä levyssä tökkivät vokaalit. Laulaja kuulostaa siltä kuin löhöäisi laiskanlinnassa tohvelit jalassa tupakkatakki päällä piippua poltellen ja ristikontäytön lomassa vähän laulelisi. Mutta eihän se näissä hommissa kai niin nöpönuukaa ole, tosin peräänkuuluttaisin kuitenkin edes jonkinlaista häiriintyneisyyttä tämänkaltaisiin hommiin.

Toinen kappale ”Kestääkö rakkaus” on levyn ehdoton helmi, jossa on ymmärretty vetää homma kunnolla överiksi. Hyvä! Korni ei ole kirosana! Seuraava ilonaihe nostaa päätään kappaleessa ”Piikkikasvi”. Juuri tällainen kuuluu bassosoundin olla tämänkaltaisessa musiikissa! Melkein tulee Dorian Gray mieleen, vaikkei tässä nyt kuitenkaan ihan niihin sfääreihin päästä…

Kuuleman mukaan Lerssi nauhoitti ennen MLP:tä demonauhan, joka on TIETENKIN parempi kuin tämä 12”. Selvää on myöskin se että noita nauhoja on olemassa korkeintaan kolme ja nekin on haudattu Amazonin sademetsään jonkun kannibaaliheimon pyhälle alueelle heimopäällikön luiden viereen. Perkele, köljätkää niitä varastojanne, älkää antako hyvien nauhojen homehtua!

English summary: Quite decent obscure ’goth-rock’. Some songs are terrible, some are good and even innovative in some sense.

1. Suuri ja Mahtava

2. Kestääkö rakkaus

3. Piikkikasvi

4. Alaston nainen

5. Paine

6. Pinta

Lataa levy täältä: http://www.zshare.net/download/76467950c23fc5a1/

Elämää Kollaa Kestään jälkeen, osa 1

Cenci: Night that is almost afraid of me\ Between hatred and pity 7”

(Johanna, JHNS 118, 1980)

Kollaa Kestää kolmikko Siukonen, Helminen & Kivi feat. Anne (Kuka vitun Anne? No en tiedä.) Varsin omituinen single. A-puolella puhelaulua, viulu ja virtuoosimaista soitantaa. Köh. Onko tämä nyt sitä taidetta? No, ihan mukavan vieraantuneen äänimaiseman ovat Anne ja Kollaat saaneet aikaiseksi, mutta ei tästä oikein tahdo saada otetta. Vaan ehkä ei ole tarkoituskaan? Oikeastaan tämä on jollain perverssillä tavalla aika mainio biisi.

Entäs sitten persposki? Voi luoja, jonkin sortin reggaepoljentoa ja aivan totaalisen helvetin VETELÄÄ menoa... ”My spirit is in every living thing on earth” Laulettiin A-puolella tosi diipisti. Huhhuh, jos Cencin henki olisi yhtäkkiä manifestoitunut kaikkeen, niin muuttolinnut tuskin viitsisivät lentää enää etelään, leijonat eivät jaksaisi edes tilata pitsaa saati sitten jahdata antilooppeja, koivu ei viitsisi koskaan kukkia eikä kukaan meistä olisi päässyt sängystä ylös sitten 80-luvun alun.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/66014473753d06b8/









Kivi & Eksyneet Äänet: Tanssi, tanssi, tanssi/Ovi kesään 7”

(Johanna, JHNS 171, 1981)

Kollaa Kestää vokalisti Kai Kiven (RIP) soolosingle alkaa ehkä hieman yllättäen jonkin sortin SKA:lla(?). Jos ei muuta niin ainakin hyväntuulinen renkutus. Lieneeköhän se tuo Kiven uniikki laulusuoritus, joka saa singleen hieman Kollaamaista fiilinkiä. Niin ja torvea tietenkin soitetaan.

Ovi kesään on koskettimineen huomattavasti ”Tanssi”:a melankolisempi kappale. Eikä ollenkaan huono biisi, tosin aika kaukanahan tämä on Kollaa Kestään loistavuudesta. Mutta mikäpä ei olisi? No esimerkiksi chilitonnikala tai keskikalja. Mutta aika hyvin voisi kuvitella, että tämä olisi ehkä ollut se suunta johon Kollaa olisi jatkanut, vaikkei tällä singlellä siis Kiven lisäksi muita KK-miehiä esiinnykään.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/76469395216b5db7/

English summary: If you like music that has as much energy as 97-year old granny who has swallowed all his Seroquels with barrel of moonshine, you might want to check these out.

Jyri Honkavaara: 7"

Jyri Honkavaara: Leija/Niele Valoa (Johanna, JHNS 506, 1983)

[Ei julkaistu kuvakansilla]

Ratsiassa kannuksensa ansainneen ja nyt jo edesmenneen Jyri Honkavaaran ainokaiseksi jäänyt soolosingle jatkaa aika lailla siitä mihin Ratsian ”Jäljet” – lp jäi. Laadullisesti tämä tekele ei tosin pärjää Ratsialle, eikä oikeastaan edes Honkavaaran seuraavalle yhtyeelle, Hefty Loadille.

A-puolella Honkavaara versioi Simon Dubree & The Big Soundin alun perin tunnetuksi tekemän klassikon. Ei kyllä ehkä mikään maailman omaperäisin valinta. No ei todellakaan! Tästä ei oikeastaan voi vajota alemmas kuin korkeintaan jollain Paranoidilla tai Smoke on the waterilla! No, onhan tämä kasarisoundeineen ihan hauska kuriositeetti, mutta luulenpa että maapallo kiertäisi edelleen aurinkoa, vaikka tämä versio ei olisi milloinkaan päivänvaloa nähnytkään. Tosin biisi kyllä kuulostaa siltä että ei sitä päivänvaloa ole tainnut paljoa näkyä.

B-puolen raita ”Niele valoa” on kokonaan Honkavaaran omaa käsialaa. Ihan kiva. No siis ei tämä mikään mestariteos ole, ilmeisesti jotakin on tarvinnut äkkiä kyhätä radiohitiksi kaavaillun coverin kääntöpuoleksi, taikka sitten tämä on jotakin Ratsian lopunaikojen ylijäämäkamaa. Muovista äänimaailmaa, futufunkkia ja ärsyttävästi päähän soimaan jäävä huudahduskertosäe. Ja tietenkin torvensoittoa. Siinä se.

English summary: Ratsia main man Jyri Honkavaara doing Kites-cover on the A-side and his own song on the side B. If you like Ratsia’s ”Jäljet” album, you might like this stuff too, although this is not nearly as good as ”Jäljet”. Oh, if you don’t know Ratsia, well, you should.

Lataa single täältä: http://www.zshare.net/download/660150535ca766e6/